Onko ruotsalaisuuden päivälle perusteita? - - VIIHDEPOSTI

Onko ruotsalaisuuden päivälle perusteita?

ruotsin_lippu

Marraskuun kuudes on liputuspäivä myös Ruotsissa. (Kuva: Wikimedia Commons)

Tänään liputetaan ruotsalaisuuden päivän kunniaksi. Mutta onko svenska dagenille oikeasti perusteita?

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1908 lähtien. Wikipedian mukaan ”päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata”.

Marraskuun kuudes on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Hän kuoli 30-vuotisessa sodassa, joka aiheutti myös Ruotsin lipun alla taistelleille suomalaisille mittavia tappioita ja suurta kärsimystä.

Nykyään ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, jota puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista. Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsia. Kielikiistat ovatkin olleet viime aikoina runsaasti esillä, ja eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta niin sanotun pakkoruotsin poistamisesta.

Mitä mieltä olet? Onko ruotsalaisuuden päivän viettämisessä tolkkua – eller inte?

 

3 kommenttia

  1. Kai Salmi

    10.11.2013 klo 18:11

    Meillä suomalaisilla ei ole mitään perusteita viettää mitään ruotsalaisuuden päivää. Ruotsalaisilla on omat perusteensa.
    Ei nyt pidä sekoittaa selviä asioita.

  2. Ynselmi Kottarainen

    23.11.2013 klo 10:55

    Samaa mieltä Kai Salmen kanssa. Miksi meidän pitäisi juhlia ruotsalaista rosvokuningas Kustaa II Adolfia, jota eivät edes itse riikinruotsalaiset juhli, vaan häpeävät. Kustaata juhlitaan vain kahdessa maassa ja niissäkin vain osin, Pohjois-Saksan luterilaisten parissa ja Suomen rantaruotsalaisten joukossa.

    Suomen ja suomalaisten uhrit 30 vuotisessa sodassa (1618-1648) nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin 50 000-60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna 200 000-300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus.

    Professori Heikki Ylikangas sanoo Suomen asekuntoisten miesten 350-vuotisesta Ruotsin sotiin viennistä näin: ”Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäänsä sotimaan pystyi.”

    Miksi sodittiin? Koska sotasaalis rikastutti aatelistoa ja koska sodat tarjosivat tärkeimmän uran luomisen mahdollisuuden. ”Elämällään rivimiehet saivat maksaa korkeitten aatelisten upseerien rikkaudet; näitä verestä tahmeita perhevarallisuuksia on säilynyt tähän päivään saakka (Peter Englund).”

    Näin syntyivät myös Suomen rikkaat ruotsinkieliset suvut.

    Ja kaikella täällä perustellaan myös jopa Suomen koulujen pakkoruotsia. Tämä verinen menneisyys, kun on kuulemma meidän arvokasta historiaamme, joka on osattava alkukielellä.

    Ei nouse Ynselmin Suomen lippu juhlatankoon rosvokuninkaan päivänä, ei. Sen asemesta Ynselmi keskittyy kuuntelemaan vaikkapa pakkoruotsiräppiä.

    https://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=132068

  3. Jukka-Pekka Huovinen

    23.11.2013 klo 12:15

    Oudoksun hieman tuota, että tässä maassa levitellään ja nostetaan jonkun toisen maan lippu salkoon; siis entisen valloittajan, vai sanoisinko entisen entisen, koska valloittajia on ollut useampia. Katsoisiko joku karsaasti, jos silloin tällöin vetäisimme venäjän lipun salkoon ja soisimme venäläisiä ruokia ja laulaisimme heidän laulujaan. Entäpä jos venäläiset kiertäiseivät kouluissamme venäläistämismielessä.
    Niin, ja sitten venäläiset lahjoittaisivat lapsillemme lahjan – venäjän kielen.
    Näinkö?

    Ja jos nämä entisen entiset valloittajat, jotka jatkavat maassamme asumista perskärpäsen tavoin yrittäen määrät mikä on sivistystä, voisivat todellakin antaa meidän lukea ranskaa, niin kuin jo 1800-luvulla tehtiin. Nyt ruotsalaisten edelleen asuttaessa maatamme, tämä maa ja sen kansa taantuu ehkä jopa sille tasolle, jolla nämä ruotsalaiset olivat muuttaessaan itse tänne.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *